Ohita
Verovapaa polkupyöräetu voi olla eläkkeenalainen suoritus – luontoisedut alv- ja tuloverotuksen kannalta

Uutinen -

Verovapaa polkupyöräetu voi olla eläkkeenalainen suoritus – luontoisedut alv- ja tuloverotuksen kannalta

Uusi mahdollisuus antaa polkupyöräetu verovapaana työntekijöille on herättänyt kiinnostusta. Yleensä verot ja eläkemaksut menevät samasta työstä saadusta suorituksesta. Ja näin luontoisetujen kohdalla useimmiten onkin. Mutta silloin, jos polkupyöräedun sovitaan vähentävän maksettavaa rahapalkkaa, verovapaa etu on kuitenkin eläkkeenalainen suoritus.

Vuoden 2021 alusta alkaen on työnantaja voinut tarjota työntekijöilleen verovapaana luontoisetuna polkupyörän, kun edun arvo on enintään 1 200 euroa vuodessa. Lue lisää luontoisetujen muutoksista vuodelle 2021 tammikuun tiedotteestamme.

Eläkemaksujen lisäksi luontoisetukäyttöön hankittava polkupyörä on herättänyt kysymyksiä pyörän hankintahinnan käsittelystä myös tulo- ja arvonlisäverotuksen kannalta.

Verovapaa luontoisetu rahapalkan päälle vai vähentääkö etu sovittua rahapalkkaa

Luontoisetu voidaan antaa sovitun rahapalkan päälle tai se voi sisältyä sovittuun palkkaan. Kun kyseessä on verovapaana annettava luontoisetu, niin eläkeala on linjannut, että mikäli etu vähentää työstä sovittua rahapalkkaa, on etu käsiteltävä kuitenkin eläkkeenalaisena suorituksena, vaikka se olisikin verovapaa. Työttömyys- ja tapaturmavakuutukset seuraavat eläkealan linjausta.

Mikäli verovapaa luontoisetu annetaan rahapalkan päälle, niin ettei se vähennä rahapalkkaa, ei sitä käsitellä eläkkeen-, työttömyys- eikä tapaturmavakuutuksen alaisena ansiona. Työeläkelakipalvelu.fi ohjeistus: Työsuhdepolkupyöräedun ja työsuhdematkalippuedun ottaminen huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa

Verohallinto on päivitetyssä luontoisetupäätöksessään ottanut kantaa, että verovapaa luontoisetu vähentää työntekijälle maksettavaa veronalaista ansiota eikä sitä lisätä veronalaisena käsiteltävän palkan määrään, vaikka työnantaja ja työntekijä olisivat sopineet sen sisältyvän työntekijän palkkaan. Myöskään työnantajan sairausvakuusmaksua ei makseta tältä osin (Verohallinnon ohje Luontoisedut verotuksessa).

Verohallinto ja Eläketurvakeskus ovat ohjeita päivittäessään ottaneet vastaavan kannan myös työsuhdematkalipun osalta. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa vuodessa. Ohjeet ovat voimassa takautuvasti 1.1.2021 alkaen.

Huomioitavaa asiassa on myös, että työnantaja ei voi yksipuolisella päätöksellä pienentää työsopimuksella sovittua maksettavaa palkkaa. Eikä mahdollisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa voi vähentää sopimallakaan.

Tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin

Tulorekisteriin tehtävissä ilmoituksissa on huomioitava muutos kuluvan vuoden alusta alkaen. Vuonna 2021 käytetään ilmoittamisessa tulolajeja 322–324. Tulorekisteri päivittää yksityiskohtaiset ohjeet tältä osin lähipäivinä (lisäys: ohjeet on päivitetty 20.4.2021). Vuodelle 2022 on tulossa tulolajeille 341 ja 363 mahdollisuus lisätä ilmoittaa vakuuttamistiedot.

Verohallinto on ilmoittanut, että jättää mahdollisen myöhästymismaksun perimättä, mikäli nyt tulleet muutokset aiheuttavat alkuvuoden osalta aiemmin annettujen ilmoitusten korjaamisen.

Palkanlaskennassa tilanne on uusi, joten palkkaohjelmaan on perustettava palkkalaji, joka on verovapaa sekä eläkkeen-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksen alainen suoritus. Näin siis, mikäli työnantaja ja työntekijä ovat sopineet verovapaan edun vähentävän rahapalkkaa.

Työsuhdepolkupyörä tuloverotuksessa

Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä ns. menojäännöksestä enintään 25 prosentin vuotuisin poistoin. Mikäli omaisuuden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, yritys voi kuitenkin vähentää hankintamenon kokonaan jo sinä vuonna, jona se on ottanut käyttöomaisuushyödykkeen käyttöön (kts. elinkeinoverolain 33 §).

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan pieni kirjanpitovelvollinen voi sopeuttaa poistot verotuspoistojen kanssa ja esim. kirjata kuluksi jo käyttöönottovuonna olennaisuuden ja varovaisuuden periaatetta noudattaen käyttöomaisuushyödykkeet, joiden taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta.

Verohallinto on antamassaan vuoden 2021 luontoisetupäätöksessä lähtenyt edun raha-arvon määrittämiseksi siitä, että hankintahinta jaetaan viidellä vuodella. Todennäköisesti Verohallinto siis lähtee myöhemmin yritysten tuloverotuksessa siitä, että pyörän taloudellinen käyttöaika on yleensä sen pituinen, että kyse on vuotuisin poistoin irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksen yhteydessä poistettavasta hyödykkeestä. Toki mm. käytön määrän perusteella yritys voi sitten päätyä toisenlaiseenkin lopputulemaan.

Työsuhdepolkupyörä arvonlisäverotuksessa

Mikäli polkupyörä tulee kokonaan työntekijän yksityiseen käyttöön vapaa-ajalle ja esim. asunnon ja työpaikan välisten matkojen taittamiseen, pyörän hankintaan ja huoltoon sisältyvät arvonlisävero eivät liene vähennettävissä yrityksen arvonlisäverotuksessa. Asiasta ei ole Verohallinnon kannanottoa, mutta seuraavat asiat kallistanevat vaa'an vähennyskelvottomuuden puolelle:

  • Arvonlisäverolain 102 §:n mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten verollisena ostetun tavaran tai palvelun veron.
  • Pyörää ei ole hankittu työnantajan liiketoimintaa varten vaan se on työntekijän yksityisessä käytössä. Palkkamenot eivät ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia ja luontoisetu on yksi palkan maksamisen tapa.
  • Työntekijän työsuorituksen ja vastikkeeksi saadun luontoisedun välillä on suora ja välitön yhteys, mutta työnantajan ei kuitenkaan arvonlisäverotuksessa katsota myyvän työntekijälle mitään palvelua, kun se antaa polkupyörän luontoisetuna työntekijän käyttöön. Kyse ei ole verollisesta myynnistä eikä näin tällä perusteella myöskään vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tehdystä hankinnasta, kun työnantaja esim. ostaa polkupyörän vapaa-ajalla sekä asunnon ja työpaikan välisellä matkalla käytettäväksi (vrt. KVL 4.5.2011 N:32 ja KHO 3.11.2011 T 3176, ei muutosta).

Linkit

Kategoriat

Yhteyshenkilöt

Markku Ojala

Markku Ojala

Verotuksen johtava asiantuntija 050 586 7973
Eija Männistö

Eija Männistö

Palkka-​ ja henkilöstöhallinnon johtava asiantuntija 0400 574 768

Liittyvä sisältö

Taloushallintoliitto TAL on taloushallinnon yritysten valtakunnallinen toimialajärjestö

Taloushallintoliitto TAL on taloushallinnon palveluja tarjoavien auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon palveluja tarjoavien yritysten valtakunnallinen toimialajärjestö. Liitto edustaa noin 600 auktorisoitua taloushallinnon yritystä ja palvelukeskusta sekä 50 yhteistyöjäsentä. Yli puolet suomalaisista yrityksistä käyttää Taloushallintoliittoon kuuluvaa tilitoimistoa.

Taloushallintoliitto
Salomonkatu 17 A 11. krs
00100 Helsinki