Seuraa Taloushallintoliitto

Verojen maksujärjestelykorkoon, velkojen ulosottoon ja konkurssimenettelyyn väliaikaisia muutoksia

Uutinen   •   Touko 05, 2020 14:04 EEST

Tasavallan presidentti vahvisti 30.4.2020 seuraavat väliaikaiset koronaepidemian vuoksi säädetyt lakimuutokset, jotka tulivat voimaan 1.5.2020.


VEROJEN MAKSUJÄRJESTELYKORKO ALENI VÄLIAIKAISESTI NELJÄÄN PROSENTTIIN

Maksujärjestelytilanteissa perittävää viivästyskorkoa on alennettu lakimuutoksella väliaikaisesti seitsemästä prosentista neljään prosenttiin (L 294/2020).

Alempaa viivästyskorkoa voidaan periä niille maksujärjestelyn kohteena oleville veroille, jotka ovat erääntyneet 1.3.2020 tai sen jälkeen. 

Alempaa viivästyskorkoa sovelletaan niihin hakemuksiin, joista maksujärjestely on joko tehty tai jota on haettu lain voimassaoloaikana 1.5. – 31.8.2020. 

Verohallinto on päätöksellään puolestaan lieventänyt tilapäisesti maksujärjestelyjen ehtoja. Yrityksen ei tarvitse maksaa ensimmäiseen kolmeen kuukauteen niitä veroja, jotka kuuluvat maksujärjestelyyn. Normaalisti ensimmäinen maksuerä pitää maksaa kuukauden kuluessa järjestelyn tekemisestä. 

Viivästyskoron aleneminen ja maksujärjestelyehtojen muutos ovat niitä toimia, joilla halutaan auttaa verovelvollisia selvitymään koronaepidemian aiheuttamista veronmaksuongelmista.

VELKOJEN ULOSOTTOON LIEVENNYKSIÄ MÄÄRÄAJAKSI

Ulosottolainsäädäntöön otettiin 1.5.2020 väliaikaisia lievennyksiä koronaepidemia vuoksi (L 289/2020). Lievennykset ovat voimassa 1.5. – 31.10.2020 ja niitä on sovellettava myös lain voimassaoloaikana tehtäviin ulosottoihin, jotka ovat tulleet vireille ennen 1.5.2020.

Väliaikaisella lakimuutoksella ulosottomiesten oikeutta myöntää velalliselle maksuaikaa pidennettiin kolmesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi ulosottomiehet voivat myöntää vapaakuukausia koronaepidemian aiheuttamien maksuvaikeuksien vuoksi, mikäli ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden. 

Mikäli velallinen on elinkeinotoimintaa harjoittava yksityishenkilö, hänen saamastaan toistuvasta elinkeinotulosta voidaan jättää ulosmittaamatta enemmänkin kuin viisi kuudesosaa, mikäli hänen maksukykynsä on heikentynyt koronaepidemian tai siitä aiheutuneiden poikkeusolojen vuoksi. 

Ulosottomiesten edellytetään aktiivisesti ohjeistavan ulosottovelallisia näistä ja muista lievennyksistä, jotka koronaepidemian vuoksi rajoittavat täytäntöönpanoa. 

KONKURSSIUHKAINEN MAKSUKEHOTUS "KASIPÄIVÄINEN" POIS KÄYTÖSTÄ MÄÄRÄAJAN

Konkurssilakiin säädettiin muutos, jolla rajoitetaan määräajaksi velkojan oikeuksia hakea velallista konkurssiin (L 291/2020).

Konkurssin edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys. Määräaikaisen muutoksen aikana velallista ei enää oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut selvää ja erääntynyttä saatavaa (konkurssiuhkainen maksukehotus eli "kasipäiväinen"). Laki astui voimaan 1.5. ja on voimassa 31.10 saakka.

Valtaosa velkojien tekemistä konkurssihakemuksista on perustunut nimenomaan tähän perusteeseen, joka nyt määräaikaisesti kumotaan. Suurin osa konkurssihakemuksista tulee normaalisti vireille julkisvelkojien (Verohallinto, työeläkeyhtiöt jne) hakemuksesta.  Julkisvelkojat tarjoavat nyt koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneille yrityksille mahdollisuuksia erilaisiin maksujärjestelyihin. Julkisvelkojat eivät siis tässä tilanteessa juurikaan hae konkurssiin yrityksiä, joiden maksuvaikeudet johtuvat koronavirustilanteesta.

10 prosentissa konkursseista hakijana on ollut yksityinen velkoja. Yksityisten tahojen, pääasiassa perimistoimistojen, tekemissä konkurssihakemuksissa on usein kysymys viimeisestä perintäkeinosta, jolla painostetaan velallinen maksamaan velkansa nimenomaan tälle velkojalle. Tällöin velkojan tavoitteena ei lähtökohtaisesti ole velallisyrityksen konkurssiin asettaminen. 

Oli pelättävissä, että nämä yksityisvelkojat ryhtyisivät painostavat velallisia konkurssiuhkaisilla maksukehotuksilla. Määräaikainen lakimuutos helpottaa velallisyritysten asemaa tältä osin, mutta aiheuttaa vastaavasti haasteita velkojayrityksille.

Siirtymäsäännökset

Normaaleja säännöksiä sovelletaan eli konkurssiuhkainen maksukehotus voi toimia konkurssiperusteena, jos

  • maksukehotus on annettu velalliselle tiedoksi ennen 1.5.2020 tai 
  • se on annettu velalliselle tiedoksi 1.5. jälkeen mutta perustuu sellaiseen velallisen maksuvelvoitteen laiminlyöntiin, joka on erääntynyt yli kaksi kuukautta ennen lain voimaantuloa 1.5. 

Konkurssiuhkainen maksukehotus ei ole käytössä sellaisissa konkurssihakemuksissa, jotka ovat tulleet vireille ennen määräaikaisen lain voimassaolon päättymistä 31.10.2020 mutta ovat tuolloin vielä käsittelyssä.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.