Verohallinto päivitti ohjeen osinkotulon verotuksesta

Verohallinto on 27.5.2020 päivittänyt ohjetta osinkotulon verotuksesta. Ohjetta oli tarve päivittää muun muassa uuden oikeuskäytännön ja osakeyhtiöiden sekä eräiden muiden yhteisöjen tulolähdejaon poistumisen vuoksi.

Osakeyhtiön saamat osingot ja tulolähdejaon poistuminen

Osakeyhtiöiden verotuksessa varsinainen liiketoiminta ja ns. muu tulonhankkimistoiminta verotetaan vuoden 2020 verotuksesta lähtien elinkeinotoiminnan tulolähteellä (EVL-tulolähde) soveltaen elinkeinoverolakia. Mikäli osakeyhtiö harjoittaa maatilataloutta, se muodostaa osakeyhtiöillä edelleenkin oman tulolähteensä (MVL-tulolähde). EVL- ja MVL-tulolähteiden mahdollisia positiivisia ja negatiivisia tuloksia ei netoteta keskenään verotettavan tulon laskemiseksi.

Tulolähdejaon poistuminen tarkoittaa, että omistamiensa osakkeiden perusteella osakeyhtiön saamat osingot verotetaan EVL-tulolähteellä elinkeinoverolain 6 a pykälän mukaisesti. Mikäli osakkeet kuuluvat osakeyhtiön maatilatalouden varoihin, saatu osinko verotetaan MVL-tulolähteellä, mutta osinkoon sovelletaan maatilatalouden tuloverolain 5 pykälässä olevan viittaussäännöksen mukaan myös elinkeinoverolain 6 a pykälän säännöksiä.

Käytännössä tämä äsken kerrottu tarkoittaa, että listaamattoman yhtiön toiselta listamattomalta yhtiöltä saama osinko on osakeyhtiön verotuksessa kokonaan verovapaata tuloa - on kyse sitten yhtiön yritysvaroihin tai ns. muihin varoihin taikka maatilatalouden varoihin kuuluville osakkeille saadusta osingosta. 

Mikäli listaamaton osakeyhtiö saa osinkoa omistamistaan julkisesti noteeratun yhtiön osakkeista, osinko on kokonaan veronalaista tuloa ellei yhtiö omista vähintään 10 prosenttia julkisesti noteeratun yhtiön osakepääomasta. Mikäli osakeyhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia julkisesti noteeratun yhtiön osakkeista, osinko on sille kokonaan verovapaata tuloa.

Osakkeiden myynti – osinko myyjän ja ostajan verotuksessa

Tuloverolain 33 b pykälä ei kerro, miten yksityishenkilön verotuksessa lasketaan osingon pääomatulo-osuus, kun osakeyhtiö jakaa osinkoa useammin kuin kerran kalenterivuoden aikana ja osakeomistus vaihtuu osingonjakojen välisenä aikana. Vaihtoehtoina on ollut, että sekä myyjälle että ostajalle lasketaan osingon pääomatulo-osuus täysin itsenäisesti tai että osingon pääomatulo-osuus lasketaan vain kertaalleen - joko myyjälle tai ostajalle tai mahdollisesti jaettuna heidän kesken. Verotuksessa on noudatettu verovelvolliselle edullisempaa vaihtoehtoa - myyjälle ja ostajalle pääomatulo-osuus on laskettu itsenäisesti.

Korkein hallinto-oikeus antoi kysymykseen kaksi ratkaisua -  KHO:2019:56 ja KHO:2019:57. Ratkaisujen mukaan pääomatulo-osuus lasketaan osakekohtaisesti eli pääomatulo-osuus käytännössä jaetaan myyjän ja ostajan kesken. Ohjeessa on esitetty pidempi esimerkki pääomatulo-osuuden laskennasta, mutta ratkaisujen merkityksen voi kiteyttää myös seuraavaan esimerkkiin:

—Yhtiö on 1.4. jakanut osinkoa 50 000 euroa ja 1.10 jälleen 50 000 euroa, jotka ovat olleet nostettavissa heti. A on omistanut osakkeet (100 kpl) 30.6. saakka, jonka jälkeen 1.7. tehdyllä kaupalla A on myynyt 50 osaketta B:lle. Osakkeen verovuoden matemaattinen arvo per osake on ollut 10 000 euroa.

• —A:n 1.4. saama osinko 50 000 kokonaan pääomatuloa (100 * 10 000 * 8 %). Pääomatulo-osuutta jää 30 000.
  
• —A:n 1.10. saamasta osingosta 25 000 pääomatulo-osuus 15 000 (30 000 * 50/100) ja loppu 10 000 ansiotuloa
• —B:n 1.10. saamasta osingosta 25 000 pääomatulo-osuus 15 000 (30 000 * 50/100) ja loppu 10 000 ansiotuloa
  
• Pääomatulo-osuus on siis yhteensä 80 000 euroa eli 8 % * 1 milj. euroa (osakkeiden matemaatisten arvojen yhteismäärä).

Osinko muuna kuin rahana – varainsiirtovero

Ohjeessa on kerrottu myös osingonjakotilanteista, joissa osinko maksetaan muuna kuin rahana esim. osakeyhtiön osakkeina. Yhtiön osakkeenomistajiensa puolesta erikseen maksama varainsiirtovero on voitonjaon luonteinen erä (KHO 2015:84 ja KVL 63/2019 - ei lainvoimainen), joka ei ole yrityksen vähennyskelpoinen meno. 

Ohjeessa viitataan myös Keskusverolautakunnan ratkaisuun KVL 64/2019, josta on myös valitettu ja joka ei ole vielä lainvoimainen. Ratkaisun mukaan yhtiön osakkeenomistajansa puolesta maksama varainsiirtovero on yksityishenkilön verotuksessa tuloverolain 32 pykälässä tarkoitettua veronalaista pääomatuloa.