Tulolähdejako aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia - pitää poistaa

Tulolähdejaon mukainen erillislaskenta aiheuttaa osakeyhtiöillemme turhaa laskentaa ja kustannuksia. Voitollinen yhtiö maksaa veroa kuitenkin saman tuloveroprosentin (20 %) mukaan. Toisaalta, kun positiivisia ja negatiivisia erillistuloksia ei voida netottaa, tulolähdejako aiheuttaa tappiolliselle yritykselle ylimääräistä verorasitusta, joka heikentää sen tulosta entisestään.

Laskenta- ja verokustannusten lisäksi tulolähdejako aiheuttaa lainsoveltamis- ja tulkintaongelmia. Verolakien soveltamisalasäännökset ovat yleisluonteisia eivätkä ne kerro, minkälainen toiminta on riittävän riskipitoista tai tuottovaatimus riittävä, jotta tuloa voidaan pitää elinkeinoverolain mukaan verotettavana. Tämä tulkinnanvaraisuus synnyttää epävarmuutta ja ennustamattomuutta sekä hallinnollisia kustannuksia niin yrityksille, Verohallinnolle kuin muutoksenhakuviranomaisille.

Näiltä ongelmilta ja kustannuksilta vältyttäisiin, jos elinkeinoverolain soveltamisalaa laajennettaisiin käsittämään myös tuloverolain mukaisen tulonhankkimistoiminnan osakeyhtiöiden verotuksessa. Tulolähdejako voitaisiin poistaa ensisijaisesti elinkeino- ja tuloverolain väliltä, koska niiden tuloksenlaskentasäännöt ovat pitkälti yhtenevät.

Suurin osa yrityksistämme ovat pienyrityksiä ja niistä suurin osa kuuluu mikroyritysten luokkaan kirjanpitolain mukaisten raja-arvojen perusteella (tase 350 000 euroa, liikevaihto 700 000 euroa ja palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä). Lakimuutos keventäisi näin erityisesti pk-yritystemme byrokratiaa.

Ongelmia aiheutuu tavanomaisissakin tilanteissa

Tulolähdejako tuottaa lainsoveltamis- ja tulkintatilanteita hyvinkin tyypillisissä ja tavanomaisissa yritystoiminnan tilanteissa. Kiinteistötuloa on tyypillisesti pidetty tuloverolain mukaan verotettavana tulona. Kiinteistön vuokraukseen ja myyntitilanteisiin kytkeytyy myös varsin erikoislaatuisia tulolähdekysymyksiä.

Mikäli yritys esim. ryhtyy oman käyttötarpeen päätyttyä vuokraamaan teollisuuskiinteistöä, saatua vuokratuloa ryhdytään verottamaan tuloverolain mukaan. Syntyy tulolähdejako ja erillislaskennan tarve. Mikäli kiinteistö myöhemmin myydään, myyntivoitto on verotus- ja oikeuskäytännössä tulkittu palautuvan elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksi. Jos tilanne sattuu olemaan se, että kiinteistö on osittain omassa käytössä ja osin vuokrattuna, niin tällöin vuokratuloon sovelletaankin elinkeinoverolain erityssäännöstä (EVL 53 §). Tuon säännöksen mukaan vuokratulo verotetaan elinkeinotoiminnan tulona, jos kiinteistön pinta-alasta alle puolet on vuokrattuna ja kiinteistö siis pääosin oman yritystoiminnan käytössä.

Edellä kerrottu osoittaa, että tulolähdejako yksinomaan jo kiinteistötulonkin osalta tuo yllättäviä soveltamistilanteita ja byrokratiaa merkittävälle osalle yrityksiämme.

Aiempaa tiukempi audit trail –vaatimus

Kirjanpitolaki uudistui 1.1.2016 voimaan tulleella lailla. Lakiin sisältyy nyt vaatimus, että liiketapahtuman, kirjanpidon sen perusteella laadittavan viranomaisilmoituksen välille syntyy vaikeuksitta seurattavissa oleva kirjausketju molempiin suuntiin - liiketapahtumasta ilmoitukseen ja sieltä takaisin.

Tulolähdejako ja sen vaatima erillislaskenta pitää ottaa huomioon jo kirjanpidossa ja sähköisissä taloushallinnon järjestelmissä. Enää ei riitä, että yritys on tehnyt kirjanpidon ulkopuolella mahdolliset erillislaskelmat veroilmoitusta varten.

Uudistuneen kirjanpitolain tuoma kirjausketjuvaatimus lisää entisestään sitä hallintobyrokratiaa, jota tulolähdejako on teettänyt vuosikymmenten aikana.

VM:n työryhmä valmistelee säännösehdotuksia

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä työstää parhaillaan ehdotuksia tulolähdejaon poistamiseksi. Työryhmän tehtäväksi kuuluu ehdotusten tekeminen tulolähdejaon poistamiseksi elinkeino- ja tuloverolain väliltä. Aikaa työryhmälle on annettu syyskuun loppuun.

Taloushallintoliiton viesti eduskunnalle on selkeä. Tulolähdejako rasittaa osakeyhtiömuodossa toimivia pk-yrityksiämme ja siitä on päästävä vihdoin eroon.