Valtiokonttori on ilmoittanut vaativansa keväästä alkaen eurooppalaisen standardin mukaisia verkkolaskuja. Tieken sivuille on kerätty selvitys eri ohjelmistojen verkkolaskuvalmiuksista.
Katson käyttö Verohallinnon ja tulorekisterin palveluissa on päättymässä huhtikuun lopussa. Yritysten ja tilitoimistojen neuvontaan pitää järjestää asianmukaiset resurssit ja valtuushakemusten läpimenoaikaa pitää pystyä nopeuttamaan.
Verohallinto voi nyt kuitata yritykselle tulevia veronpalautuksia myös arvonlisäveron takaisinlainauksessa sovittujen maksuerien lyhennyksiksi. Laki esti kuittauksen 31.12.2020 saakka, mutta enää veronpalautusta ei makseta yritykselle takaisin, jos sitä voidaan käyttää takaisinlainauksessa syntyneiden maksuerien suorituksiksi.
Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun luottojen välityksen arvonlisäverokohtelusta. Ratkaisun mukaan yrityksen ei ollut suoritettava arvonlisäveroa palkkiosta, jonka se sai lainoja myöntäneeltä yritykseltä osuutena tämän asiakkailta perimästä luoton korosta. Ratkaisun mukaan kyse oli verottomana rahoituspalveluna pidettävästä luottojen välityksestä.
Asiakkaan antama ohjeistus ei rikosvastuun näkökulmasta oikeuta tilitoimistoa tai kirjanpitäjää tekemään lainvastaiseksi tietämäänsä kirjausta. Miten tilanteessa tulee toimia?
Olemme keskiviikkona 10.2. saaneet lukea Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä, jonka mukaan Isännöintiliittoon kytkeytyy maanlaajuinen isännöintialan hintakartelli. Taloushallintoliitto ottaa vakavasti muun muassa kilpailulain ja ECN+ -direktiivin noudattamisen ja sitoutuu jatkossakin toimimaan lakien ja hyvien tapojen mukaisesti.
Työntekijöille itse lisäeläkettä maksavan työnantajan on turvattava työntekijän eläkesaaminen. Asiaa säätelee laki, jota ei tunneta kovin hyvin.
EU:n niin sanottu Whistleblower-direktiivi velvoittaa yrityksiä perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytösilmoituksia varten. Direktiivi koskee kaikkia tilitoimistoja koosta riippumatta, koska ne ovat rahanpesulain soveltamisalan piirissä.
Suomen tieyhdistys kertoo tiedotteessaan, että pankit uhkaavat jälleen sulkea tiekuntien tilejä. Kyseessä ei ole mitätön ongelma – Suomessa on 55 000 tiekuntaa, joista monet ovat tilitoimistojen asiakkaita.
Verohallinto on avannut rajapinnan, jonka avulla yritys voi halutessaan hakea työntekijän voimassa olevan veroprosentin palkanlaskentaan pitkin vuotta. Palkka.fi hakee tiedot suoraan Verohallinnon tiedoista.
Katso-valtuudet päättyvät lopullisesti Kelan palveluissa 31.1.2021, jonka jälkeen Kela-asiointiin tarvitaan Suomi.fi-valtuudet.
Tutkimustuloksen väittämä kotitalousvähennyksen tehottomuudesta on herättänyt vilkasta keskustelua. Hallitus linjannee suuntaviivat kotitalousvähennykselle huhtikuussa 2021 budjettivalmistelujen yhteydessä. Vuosi sitten kotitalousvähennystä kavennettiin, mutta palkansaaja- ja elinkeinoelämän järjestöjen taholta heikennyksiä on esitetty jo purettavaksi tässä taloustilanteessa.
Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa verkkosivuillaan, että kaupparekisteri-ilmoitusten käsittely on ruuhkautunut. Kaupparekisteriin saapui loka-joulukuussa 2020 yli 10 000 ilmoitusta enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019.
Konkurssi- ja perintälainsäädäntöön sisältyy koronatilanteen vuoksi lievennyksiä, jotka jatkuvat kuluvankin vuoden aikana. Helmikuun alussa 2021 konkurssilakiin palaa maksukyvyttömyysolettama, jota velkoja ei ole voinut käyttää konkurssihakemuksensa perusteena. Sekin palaa lakiin lievennettynä tietyksi määräajaksi.
Tulorekisteriin annettavien ilmoitusten sanktioton aika päättyi. Tulorekisterin yksityiskohtaiset ohjeet on päivitetty vuodelle 2021. Uudet ja muuttuneet tulolajit on päivitettävä palkkaohjelmaan. Lisäksi tulorekisteri julkaisi uuden kokoavan ohjeen, jossa on yleistä tietoa tulorekisteristä ja linkkejä yksityiskohtaisiin ohjeisiin.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies moittii 15.1.2021 julkaistussa ratkaisussaan Verohallinnon automaatiota, joka palauttaa arvonlisäveron virheellisesti ilman viranomaisselvittelyä.
Kirjanpitolautakunta on päivittänyt ravintola-alan koronahyvityksen kirjanpitokäsittelystä antamaansa omaehtoista lausuntoa. Lausuntoa on muutettu vastaamaan paremmin hyvityksestä säädettyyn lakimuutokseen (L 1200/2020).
Päätös yrityksen määräaikaisen kustannustuen myöntämisestä pitää tehdä yrityksen tosiasiallisen toimialan perusteella eikä päätöksenteossa saa nojata yksinomaan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ) merkittyyn toimialatietoon, joka saattaa olla virheellinen. Näin linjasi Itä-Suomen hallinto-oikeus 15.1.2021 antamassaan päätöksessä.
Työnantajalle tuli vuoden vaihtuessa uusia mahdollisuuksia antaa työntekijöille ilmastoystävällisempiä luontoisetuja. Polkupyöräetu voi olla verovapaa, työsuhdematkalipun veronalainen osuus poistui ja täyssähköautoille tuli määräaikainen verotuki.
© Taloushallintoliitto 2018
