Merkintähinnan käyttäminen osakkeen matemaattisena arvona – vaatimus esitettävä postitse

OmaVero-palvelussa tai yksityishenkilöiden veroilmoituslomakkeissa ei tällä hetkellä ole mahdollista esittää vaatimusta merkintähinnan käyttämiseksi osakkeen matemaattisena arvona. Jos osakkeenomistaja haluaa tehdä vaatimuksen asiassa, hänen tulee esittää se Verohallinnolle vapaamuotoisesti ja kirjallisesti. Vaatimuksessa pitää olla seuraavat asiat:

• vaatimus merkintähinnan käyttämisestä osakkeen matemaattisena arvona,
• henkilön nimi,
• henkilötunnus ja
• verovuosi, jonka tietoja henkilö on ilmoittamassa.

Vaatimuksen voi lähettää samaan osoitteeseen kuin yksityishenkilöiden veroilmoituslomakkeet eli osoite on: Verohallinto, PL 700, 00052 VERO.

Osakkeen merkintähinnan vaatiminen osakkeen matemaattiseksi arvoksi

Osakkeen matemaattisen arvon perusteella lasketaan yksityishenkilön verotuksessa listaamattomasta yhtiöstä saatavan osingon pääomatulo- ja ansiotulo-osuudet. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän tilinpäätöksen perusteella ns. arvostamislaissa tarkemmin kerrotuin tavoin.

Mikäli tilikausi on päättynyt esim. 31.12.2020 ja osakepääoman korottaminen on rekisteröity vaikkapa maaliskuussa 2021, näiden uusien osakkeiden osalta osakkeen matemaattisena arvona käytetään osakkeen nimellisarvoa. Nimellisarvottomassa järjestelmässä osakkeen matemaatiseksi arvona käytetään ns. kirjanpidollista vasta-arvoa. Yhtiö ja sen osakkeenomistaja voivat kuitenkin vaatia, että osakkeen nimellisarvon tai kirjanpidollisen vasta-arvon sijaan vuoden 2021 osinkoverotuksessa uuden osakkeen matemaattisena arvona käytetäänkin näitä korkeampaa osakkeen merkintähintaa. 

Vastaavan vaatimuksen yhtiö tai sen osakkeenomistaja voivat esittää niissä tilanteissa, joissa on esim. 1.6.2020 perustettu uusi yhtiö, jonka tilikausi ei ole vielä päättänyt ennen verovuoden 2021 alkua, mutta yhtiö jakaa osinkoa vuoden 2021 aikana.

Yhtiö voi esittää vaatimuksen merkintähinnan käyttämisestä omalla veroilmoitukselllaan. Yksityishenkilön on puolestaan toimittava yllä kerrotulla tavalla.

Osakeyhtiö voidaan nykyään perustaa ilman osakepääomaa ja nimellisarvottomassa järjestelmässä osakkeen merkintähinta voidaan päättää merkitä kokonaankin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP), josta varoja on osakepääomaa sujuvammin myös jaettavissa osakkeenomistajille.

Osakepääomaa ei siis vältämättä nykyään koroteta vaan osakkeen merkintähinta viedään usein SVOP-rahastoon. Arvostamislain 12 § säätelee sanamuotonsa mukaan nimenomaisesti osakepääoman korotustilanteita, mutta säännöksen voitaneen katsoa tulkinnalla "venyvän" siten, että se soveltuu myös tilanteisiin, joissa uusia osakkeita annetaan siten, että merkintähinta viedään SVOP-rahastoon.